14.4.2026

Mitkä asiat motivoivat vapaaehtoisia seuratoiminnassa?

Päätoimisten työntekijöiden määrä juniorijalkapalloseuroissa on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Erityisesti kehitys näkyy kokopäiväisten valmentajien vuosittaisissa kasvuluvuissa. Taustalla vaikuttaa vahvasti seurojen pyrkimys siirtyä kohti ammattimaisempaa toimintaa. Ammattimainen toimintatapa tarkoittaa laadukasta ja hyvin suunniteltua toimintaa sekä toimintamallien yhtenäistämistä, mikä sisänsä on tietenkin hyvä ja tavoiteltava asia.

Kehittämistyössä ei kuitenkaan saa unohtaa seurojen tärkeintä voimavaraa; joukkueiden vapaaehtoistoimijoita. Ilman vapaaehtoistoimijoita ei minkään suomalaisen seuran toiminta olisi mahdollista, ja siitä syystä ammattimainen toimintapa pitää ulottaa myös vahvan vapaaehtoisten toimintakulttuurin rakentamiseen. Jotta seurat voivat tarjota houkuttelevan toimintaympäristön vapaaehtoisille, seurajohdon on tärkeätä tiedostaa mitkä asiat seuratoiminnassa motivoivat eniten vapaaehtoisia.

Jalkapalloseurojen vapaaehtoistoimijoiden motivaatio rakentuu useista tekijöistä, mutta painottuu roolien mukaan eri tavoin. Seuraaviin kahteen kuvioon on valittu kahden vapaaehtoisryhmän, valmentajien ja joukkueenjohtajien, vastaukset kysymykseen: ”Kerro omin sanoin, mikä on itsellesi tärkein motivointitekijä joukkueen toimihenkilönä toimimisessa?”. Avoimet vastaukset on luokiteltu ja niistä on esitetty eniten vastauksia keränneet luokat.

Valmentajien keskeisin motivaatiotekijä on oman lapsen harrastamisen tukeminen, minkä lisäksi korostuvat vahvasti pelaajien kehitykseen liittyvät tekijät, kuten kehittymisen seuraaminen ja siihen panostaminen, sekä pelaajien kanssa toimiminen. Tämä viittaa siihen, että valmentajien motivaatio on luonteeltaan urheilullis-pedagogista. Joukkueenjohtajilla puolestaan keskeisimpiä motivaatiotekijöitä ovat oman lapsen harrastamisen tukeminen ja pelaajien harrastamisen mahdollistaminen, minkä lisäksi korostuvat joukkueyhteisöön kuuluminen, toiminnan organisointi sekä lasten hyvinvoinnin edistäminen. Näin ollen heidän motivaationsa painottuu enemmän toiminnan mahdollistamiseen ja yhteisöllisiin tekijöihin. Ryhmiä yhdistävät erityisesti perhelähtöisyys ja yhteisöllisyys, mutta keskeisenä erona on, että valmentajat suuntautuvat enemmän pelaajien kehittämiseen, kun taas joukkueenjohtajat keskittyvät toiminnan sujuvuuden ja edellytysten varmistamiseen.

Johtopäätökset

Kun seura pyrkii rekrytoimaan uusia vapaaehtoisia, sen tulisi huomioida motivaatiotekijöiden moninaisuus ja roolien erilaiset painotukset. Koska monille keskeinen motivaatiotekijä on oman lapsen harrastamisen tukeminen, rekrytoinnissa kannattaa vedota vanhempiin ja tuoda esiin, miten osallistuminen tukee suoraan lapsien harrastusta ja joukkuetta. Lisäksi valmentajille suunnatussa viestinnässä on hyvä korostaa mahdollisuutta vaikuttaa pelaajien kehitykseen, oppimiseen ja urheilulliseen kasvuun. Joukkueenjohtajien ja muiden toimihenkilöiden rekrytoinnissa puolestaan kannattaa painottaa yhteisöllisyyttä, toiminnan mahdollistamista sekä lasten hyvinvoinnin edistämistä.

Seuran olisi myös tärkeää tarjota vapaaehtoisille selkeitä rooleja, riittävää tukea ja arvostusta, sillä motivaation taustalla olevat tekijät vahvistuvat, kun toiminta koetaan merkitykselliseksi ja hallittavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta, tehtävien jakamista useammalle henkilölle sekä aktiivista kiittämistä ja palautteenantoa. Näin seura pystyy paitsi houkuttelemaan uusia vapaaehtoisia myös sitouttamaan heitä pitkäjänteisesti toimintaan.

Unohtaa ei sovi sitä, että vapaaehtoistoimijat ovat myös seuran tärkeimpiä ”rekrytointikanavia” uusien vapaaehtoisten houkuttelemisessa mukaan toimintaan. Vapaaehtoisten tyytyväisyys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka valmiita he ovat suosittelemaan seuraansa ulkopuolisille henkilöille, jotka eivät vielä ole mukana seuran toiminnassa. Siksi seurojen on tärkeätä seurata aktiivisesti vapaaehtoisen tyytyväisyyttä esimerkiksi säännöllisesti tehtävillä kyselyillä.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Substanssiosaajien vuonna 2025 tekemiä seuratutkimuksia, joissa vapaaehtoiset joukkuetoimijat ovat arvioineet tyytyväisyyttään oman jalkapalloseuransa toimintaan. Yhteensä näihin tutkimuksiin vastasi 526 joukkuetoimijaa eri seuroista.